Kansanlääkintä ja luku seitsemän

Vitali Gavrilovich Tikhov, A Russian Steambath, 1918

Kansanlääkintä ja vastaavuusoppi – muinaisen viisauden järjestelmä

Suomalais-karjalaisessa luonnonlääkinnässä ei ole kyse vain loitsuista tai taikauskosta, vaan kokonaisvaltaisesta järjestelmästä, joka perustuu vastaavuusoppiin – ajatukseen siitä, että ihmisen keho, mieli ja henki heijastavat maailmankaikkeuden rakennetta.

Tämä maailmankuva rakentuu kolmesta tasosta, neljästä tai viidestä elementistä sekä seitsenluvusta, jotka esiintyvät niin luonnon rytmeissä, vuodenajoissa kuin planeettavoimissakin. Samat voimat vaikuttavat myös ihmisessä: tunteina, elimistön prosesseina ja energiavirtauksina. Tällainen kosmisen ja inhimillisen tason yhteys tunnetaan myös ayurvedassa, jossa vastaavia järjestelmiä ovat esimerkiksi doshat, gunat ja tanmatrat.

Myös Kalevala viittaa tähän syvärakenteeseen. Maailma syntyy seitsemästä sotkan munasta, ja Väinämöinen kylvää "seitsemiä siemeniä". Otava, seitsemän tähden muodostelma, toimii tiedon lähteenä, aivan kuten Vedisen perinteen Saptarishi–järjestelmä. Maria Ramstedtin mukaan Kalevalan sisältö voidaan avata seitsemällä avaimella, joista jokainen on väännettävä seitsemän kertaa, ennen kuin salattu merkitys paljastuu.

Kansanparannuksen varsinainen sydän ei avaudu ulkoapäin tarkastelemalla. Perinteiset tutkijat ovat usein keskittyneet loitsuihin ja rituaaleihin, mutta varsinaiset hoitoperiaatteet ovat jääneet hämäriksi. Todellinen ymmärrys vaatii syvää perehtymistä, mieluiten myös vertailua muihin elossa oleviin parannusperinteisiin – kuten ayurvedaan, jonka logiikka rinnastuu monin paikoin väen lääketieteeseen.

Perusperiaatteita ovat esimerkiksi:

– Väet eli luonnon elementit (maa, vesi, tuli, ilma) ovat sekä maailmankaikkeuden että ihmiskehon laadullisia perusrakenteita. Ne ilmenevät myös tunteina ja sairauksina.
– Vatsa nähdään padaksi ja maksa sen alla palavana tulena. Tätä kutsutaan ayurvedassa agniksi – aineenvaihdunnan tuleksi.
– Taika merkitsee toimintaa, joka perustuu luonnonvoimien ymmärtämiseen ja hallintaan – varhaista tiedettä.
– Väki voi tarttua ympäristöstä tai ravinnosta. Se voi ilmetä esimerkiksi vihana, limana tai kuivuutena – vastineita ovat ayurvedan pitta, kapha ja vata.
– Kalma on kuona, joka aiheuttaa sairautta – ayurvedassa ama. Se, mitä elimistö ei pysty sulattamaan, alkaa kerääntyä ja tukkii elämänvirran.
– Hoito perustuu joko vastavoiman tai samankaltaisuuden periaatteeseen – jälkimmäinen liittyy suggestioon ja psykosomaattiseen lääketieteeseen.
– Sauna ja yrtit puhdistavat kehoa. Niiden vaikutus liittyy mm. hormeesiin, autofagiaan ja termogeneesiin.
– Löyly on persoonaton elämänvoima – sama kuin ayurvedan prana.
– Sisu tarkoittaa sisintä, ydintä. Se vastaa henkistä resilienssiä ja elinvoimaa.
– Sairaus voidaan parantaa vain tuntemalla sen alkusyy.
– Elämäntavat, mielentila ja henkinen yhteys vaikuttavat sairastumiseen ja parantumiseen.

Väen lääketiede on kokonaisvaltainen maailmankatsomus, jossa keho, mieli ja sielu ovat osa samaa jatkumoa. Se ei ole menneisyyden kuriositeetti, vaan universaalia viisautta, jonka logiikka resonoi myös muiden kulttuurien ikivanhojen parannusjärjestelmien kanssa.