Juurettomuus

Ikitiedon yhteiskunnallinen näkökulma

Michaeleen Doucleffin Metsästäjä, keräilijä, kasvattaja on oivaltava teos, joka pureutuu eräiden alkuperäiskansojen kasvatusoppeihin ja vertaa niitä länsimaiseen kasvatukseen. Kirja pohjautuu myös WEIRD-tutkimukseen, jossa on havaittu, että länsimaiset, koulutetut, teollistuneet, rikkaat ja demokraattisissa yhteiskunnissa elävät ihmiset (Western, Educated, Industrialized, Rich, Democratic) eroavat merkittävästi eräistä muista kulttuureista esimerkiksi mielenhallinnan, tunnesäätelytaitojen ja itseohjautuvuuden osalta. Se heijastuu perhesuhteisiin, kasvatukseen ja yhteisöllisyyteen myös aikuisiällä.

Doucleffin tutkimus osoittaa, kuinka tietyt kulttuurit ovat vuosituhansien ajan kehittäneet menetelmiä, jotka nopeuttavat lasten aikuistumista, mielentyyneyden ja tunteidensäätelytaitoja, mikä johtaa itseohjautuvuuteen, ulkoiseen harmoniaan, ihmisten väliseen yhteistyöhön ja rauhalliseen vuorovaikutukseen. Kaikki nämä ovat taitoja, jotka ovat arvokkaita niin yksityiselämässä kuin yritysmaailmassa.

WEIRD ihmiset pähkinänkuoressa

1. Yksilöllisyyden korostaminen

Länsimaisissa yhteiskunnissa korostetaan yksilönvapautta, henkilökohtaista päätöksentekoa ja itsensä toteuttamista. Monissa muissa yhteiskunnissa yhteisöllisyys on tärkeämpää, ja ihmisen identiteetti rakentuu enemmän perheen, sukuyhteisön tai uskonnon kautta. WEIRD-kulttuureissa lapset kasvatetaan itsenäisyyteen, kun taas esimerkiksi Aasian ja Afrikan maissa painotetaan enemmän perhesiteitä ja ryhmään sopeutumista.

2. Analyyttinen vs. holistinen ajattelu

WEIRD-ihmiset ajattelevat usein analyyttisesti, mikä tarkoittaa, että he erottelevat asioita toisistaan ja tarkastelevat niitä loogisina yksiköinä. Tämä näkyy esimerkiksi tieteessä ja filosofiassa, joissa asioita pilkotaan osiin ja tutkitaan erikseen. Monissa muissa kulttuureissa ajattelu on holistisempaa eli kokonaisvaltaisempaa. Esimerkiksi itäaasialaisessa ajattelussa keskitytään enemmän kontekstiin ja eri osien välisiin suhteisiin.

3. Oikeudenmukaisuuden ja moraalin käsitys

WEIRD-ihmiset pitävät moraalissa tärkeänä yksilön oikeuksia, reiluutta ja tasavertaisuutta. Monissa muissa kulttuureissa moraali perustuu enemmän lojaaliuteen, auktoriteetin kunnioittamiseen ja pyhyyteen. Esimerkiksi länsimaissa oikeudenmukaisuus ymmärretään yleensä niin, että jokaisella on samat oikeudet, kun taas perinteisemmissä kulttuureissa oikeudenmukaisuus voi tarkoittaa esimerkiksi vanhempien ihmisten tai miesten aseman kunnioittamista enemmän kuin nuorempien tai naisten.

4. Itsekeskeisyys ja tunteiden ilmaiseminen

WEIRD-kulttuureissa painotetaan yksilön tunteita ja niiden ilmaisemista. Ihmiset kertovat avoimesti omista kokemuksistaan, mielipiteistään ja tarpeistaan. Monissa muissa kulttuureissa itsehillintä ja tunteiden kontrollointi ovat arvostetumpia piirteitä, ja ihmiset voivat pyrkiä mukautumaan muiden odotuksiin sen sijaan, että ilmaisisivat avoimesti omat tarpeensa.

5. Luottamus tuntemattomiin ja instituutioihin

Länsimaissa ihmiset luottavat usein lakiin, hallintoon ja viranomaisiin enemmän kuin sukulaisten tai perheyhteisön voimaan. Monissa muissa kulttuureissa perhe, klaanit ja muut läheiset verkostot ovat ensisijaisia turvaverkkoja, ja viranomaisiin suhtaudutaan skeptisemmin. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että länsimaissa tuntemattomia ihmisiä kohdellaan useammin tasa-arvoisesti, kun taas monissa perinteisissä yhteiskunnissa ihmiset tekevät mieluummin yhteistyötä sukulaistensa kanssa.

6. Kasvatus ja koulutus

WEIRD-maissa koulutusjärjestelmät painottavat kriittistä ajattelua, ongelmanratkaisua ja itsenäistä oppimista. Monissa muissa yhteiskunnissa koulutus perustuu enemmän muistamiseen, auktoriteetin kunnioittamiseen ja perinteisiin. Tämä vaikuttaa myös siihen, miten ihmiset suhtautuvat tietoon ja auktoriteetteihin.

7. Käsitys vapaudesta ja onnellisuudesta

Länsimaissa onnellisuus ja hyvinvointi yhdistetään usein henkilökohtaiseen vapauteen, itseilmaisuun ja taloudelliseen menestykseen. Monissa muissa kulttuureissa onnellisuus voi liittyä enemmän perhesiteisiin, henkiseen tasapainoon ja yhteisön hyväksyntään. Tämä ero näkyy esimerkiksi siinä, miten eri yhteiskunnissa ihmiset arvostavat työn ja perhe-elämän tasapainoa.

8. Uskonnon rooli elämässä

WEIRD-maissa uskonto on usein yksilöllinen valinta, ja yhä harvempi ihminen identifioituu vahvasti uskonnollisiin ryhmiin. Monissa muissa kulttuureissa uskonto on olennainen osa identiteettiä ja yhteiskuntaa, ja se vaikuttaa enemmän arkielämän sääntöihin ja moraalikäsityksiin.

Johtopäätös  

WEIRD-ihmiset eroavat muusta maailman väestöstä erityisesti yksilöllisyyden, analyyttisen ajattelun, oikeudenmukaisuuskäsityksen ja sosiaalisen luottamuksen suhteen. Tämä vaikuttaa siihen, miten he ymmärtävät maailmaa, tekevät päätöksiä ja rakentavat ihmissuhteita. Koska suuri osa psykologisista tutkimuksista on tehty juuri WEIRD-maissa, on tärkeää huomioida, että ne eivät välttämättä kuvasta koko ihmiskunnan ajattelutapaa ja käyttäytymistä.